Barbadoksen historia ulottaa juurensa kauas menneisyyteen. Kanta-asukkaat olivat arawakintiaaneja, jotka karibi-intiaanit (karibit) ajoivat pois Venezuelasta 1200-luvulla. Mutta Los Barbados (parrakkaat) –nimen saarelle antoivat portugalilaiset merimiehet 1500-luvulla partaa muistuttavien, viikunapuiden oksilta roikkuvien ilmajuurien inspiroimana. Vuonna 1625 saapui kapteeni John Powell saarelle. Hän huomasi saaren asuttamattomaksi ja vaati sitä Englannille. Kaksi vuotta myöhemmin hänen veljensä kapteeni Henry Powell nousi yhdessä 80 uudisrakentajan kanssa maihin Holetowniin, St Jamesiin. He saivat Barbadoksen nopeasti kukoistamaan saaren sokeriruokoviljelyyn erittäin suotuisan ilmaston vuoksi. Barbadoksesta kehittyi nopeasti hyvin toimiva yhdyskunta. Vuonna 1966 saari itsenäistyi ja siitä tuli Brittiläisen kansainyhteisön jäsen. Barbadoksen säilyminen Britannian hallinnassa siirtomaakaudelta itsenäistymiseen on ainutlaatuista Länsi-Intian saarten historiassa. Barbados on nykyisin kansalaisuudestaan ylpeiden asukkaiden asuinpaikka, jossa palkitaan ja kunnioitetaan sekä koulutusta että kulttuurillista harmoniaa.